USKALLANKO LUOPUA KIIREESTÄ ?

KIIRE – KIIREETTÖMYYS

Kiire on hyvin yksilöllinen kokemus, toisinaan se inspiroi ja saa aikaan toimintaa, toisinaan se stressaa ja pahimmillaan lamaannuttaa.

Jatkuvaa kiirettä voidaan pitää nykyisen länsimaisen yhteiskunnan tuotoksena.  On esitetty, että kiireen tunne syntyy, koska tiedonvälitys on nopeutunut, ajanmittaus ja aikataulut tarkentuneet sekä kilpailu on kasvanut.  Työelämässä kaikilla aloilla halutaan tuottavuus mahdollisimman suureksi. ”Tehot tappiin!”

Terapeutti Tommi Hellsten sanoo ” Kiire mittaa sitä, miten arvokas, tärkeä ja rakastettu ihminen on. Jos sinulla ei ole kiire, et ole mitään.  Tässä harhassa elämme me kaikki.”

On siis ympäristön aiheuttamaa kiirettä ja meidän itsemme luomaa kiirettä.

USKALLANKO OLLA KIIREETÖN
Kuuntelen ihmeissäni eläkeläisiä, kuinka kiireisiä he ovat.  Onko tässä kyse siitä omanarvontunnon kohottamisesta?  Enkö ole mitään, jos minulla ei koko ajan ole tekemistä ja menemistä?  Ehtiikö edes eläkkeellä pysähtymään ja nauttimaan vaikkapa syyspäivän kirkkaudesta, puiden ruskasta, toisen ihmisen kuuntelemisesta?

Ruuhkavuosien vanhemmat ovat todella kiireisiä.  Tässäkin kohtaa kyselen, onko kaikki se tekeminen ja meneminen varmasti tarpeellista?  Uskaltaisiko karsia vaikkapa lasten harrastuksista tai omista menoista? En tiedä, toivon vain, että asioita edes kyseenalaistettaisiin, eikä vaan robottina tehtäisiin kaikkea sitä, mitä muutkin.

Yhtä kiireisiä tuntuu olevan joka ikäryhmän ihmiset.  Todella harvoin kuulen jonkun sanovan :” Minulla ei ole kiire, minulla on aikaa sinulle.”
itse olen onnekas, sillä minulla on yksi ystävä, joka sanoo näin, kun soitan hänelle, hänellä on aikaa minulle!  Se tuntuu uskomattoman hyvältä!

MITEN JATKUVA MATKUSTELU VAIKUTTAA MEIHIN?

Lomilla on ehdottomasti mentävä johonkin, se on ihan itsestään selvyys.  Olisiko elämä vähän kiireettömämpää, jos viettäisimmekin loman kotona?  Saan heti väitteen; ei me pystytä rentoutumaan kotona, työt seuraa silloin mukana.  Hm olisiko tässä tutkimisen paikka?  Eikö koti olekaan levon ja rentoutumisen tyyssija?  Onko niin , että levoton mielemme kaipaa paikan vaihdosta ja vain uusien virkkeiden tulviessa mieleemme pystymme rentoutumaan?
En todellakaan vastusta matkustelemista mutta toivon, että se ei olisi automaatio eikä pakko, jotta pääsee eroon kiireestä ja stressistä.

TARJONNAN RUNSAUS

Mielestäni yksi suuri syy kiireeseen on tarjonnan paljous.  Nykyään niin helposti tiedämme, kiitos tehokkaan mainonnan, mitä missäkin tapahtuu.  On niin paljon upeaa tarjolla.  On ihan pakko oppia karsimaan, muuten tuo upeus alkaa tuhoamaan meitä virkistämisen sijaan.

KIIREETÖN HETKI
Itselle parhaita kiireettömyyden hetkiä ovat ne, kun pysähdyn aistimaan, havainnoimaan sitä, mitä teen.

Kokeile esimerkiksi porkkanan kuorimista, näe (siis todella NÄE!), kun vedät veitsellä kuorta pois, tunne porkkana käsissäsi, kuuletko jotain, kun veitsi kulkee pitkin porkkanan pintaa?  Saatat jopa haistaa sen tuoksun ja miksipä ei , voit lopuksi maistaa kuorimasi porkkanan maun.  Kun aistit pääsevät viestittämään aivoillesi erilaisia aistikokemuksia, syntyy riemu mieleen hyvin pienistäkin asioista.

MINDFULNESS HARJOITUS
Mieti joku arkiaskare, jonka suoritat joka päivä (hampaiden pesu, suihkussa käynti, vaatteiden pukeminen)ja ota se havainnoin kohteeksi.  Pyri käyttämään aistejasi herkällä tavalla, näe, tunne ,kuule, maista, haista.

Mitä huomaat?  Muuttuuko jotain, kun oletkin läsnä tuossa rutiininomaisessa hetkessä.

Itse tarkkailin viikon ajan aamulla kasvojen pesua kylmällä vedellä.  Veljet kuinka erilaiselta eri kohdat kasvoissa tuntuivatkaan ja miten vaikuttavaa oli pestä korvat kylmällä vedellä! Vesi kielellä maistui melko hyvältä ja sen lorina kuulosti virkistävältä.  Ihan heräsin uudella tavalla päivään!

Toivotan sinulle kiireettömiä hetkiä itsesi kanssa ja miksipä ei muidenkin!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.