HILJAISUUDEN VAIKUTUS

TERVEISIÄ QATARISTA

Olin muutaman päivän reissulla Persianlahdella. Maassa, joka on kokonaan ihmisen rakentamaa. Autiomaa, jossa ei kasva mitään ilman, että ihminen on istuttanut sen. Jopa meren poukamaan oli rakennettu saaria rikkaille arabeille.

Aika vaikuttavaa, kaikki oli kaunista ja siistiä.
Kuitenkin mieleeni nousi vahvasti suomalainen luonto. Sinne menoon ei tarvita rahaa, se palvelee niin köyhiä kuin rikkaita. Luonnon luoma hiljaisuus ja rauha tuntui mahtavalta tuon kaiken tehdyn keskellä.

NIIN KAUNIS ON HILJAISUUS VAI PELOTTAAKO SE ?

Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että kestämme luonnon tuoman rauhan. Kuinka moni kesämökilläänkin on koko ajan äänessä, menossa, tulossa? Radio pauhaa työleirillä.
”Joidenkin mielestä hiljaisuus on sietämätöntä, sillä heillä on liikaa melua sisällään.” sanoo kitaristi, säveltäjä Robert Fripp

Itse olen opetellut olemaan hiljaisuudessa meditaation avulla. Hiljaisuuden retriiteissä olen vahvistanut tätä taitoa. Ei ole helppoa, kun pää on täynnä ajatuksia, surisee kuin ampiaspesä. Ahdistaa ja kuvottaa. Mutta lopussa kiitos seisoo. Se rauha, joka löytyy hiljaisuuden keskeltä, on huumaavaa. Olen tuntenut, kuinka paineet kehossa ja mielessä laskevat, lihakset rentoutuvat ja mielen valtaa syvä ilo.
Onkin tutkittu, että vain hiljaisuudessa hermostomme voi kasvaa tehokkaasti.

AISTIT SUHTEESSA VIRIKETULVAAN

Aistimme rekisteröivät koko ajan ympäristöämme. Tämä on tiedostamatonta. Emme huomaa sitä, jos viesti ei ole todella voimakas mutta kehomme reagoi siihen koko ajan. Nykypäivän ongelma on tuo yletön virikkeiden tulva. Ei ole ihme, jos olemme stressaantuneita.

Pysähtymällä, eliminoimalla hetkeksi informaatio mahdollisimman vähäiseksi, pystymme havainnoimaan, mitä meissä todella tapahtuu. Millaisia ajatuksia ja tunteita tämän päivän virikkeet ovat minussa saaneet aikaan? Mitkä ajatukset johtavat hyvään mitkä huonoon lopputulokseen. Kaikkia ajatuksia ei kannata uskoa tai seurata.

Yksinkertainen hetki hiljaisuudessa, silmät suljettuna voi paljastaa jotain todella tärkeää, mikä olisi muuten jäänyt huomaamatta. Olen usein hämmästynyt, mitä kaikkea pääni sisältä löytyykään!

ELÄMMEKÖ VAI OLEMMEKO VAIN OLEMASSA ?

Minulle koko ajan kirkastuu, että työni ensisijainen tarkoitus on järjestää asiakkailleni hetkiä, joissa he todella voivat kohdata oman kehonsa ja mielensä. Mitä huomaan itsessäni (ajatukset, tunteet), kun kireä pakaralihas tuntuu venytyksessä ja mitä minussa tapahtuu, kun se kireys laukeaa? Liikunta antaa hyvät mahdollisuudet itsetutkisteluun ja itsensä kehittämiseen myös mielen tasolla.
Uskon vahvasti, että kaikki se, mitä liikuntatunnilla opin , siirtyy arkielämääni. Jos osaan lempeydellä suhtauta kireään, kipeään kehooni, olen lempeämpi itselleni myös muulloin. Kuinka paljon turhaa moitimme itseämme, arvostelemme ja soimaamme?

Tunneillani pyrin rohkaisemaan asiakkaita hyväksymään tilanteen juuri sellaisena, kun se on ja opettelemaan hellittämisen taitoa, pingottamisen sijaan. Kuitenkin selkeät tavoitteet mielessä; linjata luusto hyvään ryhtiin,venyttää ja vahvistaa lihaksistoa, jotta nivelet liikkuisivat vapaammin, aineenvaihdunta pelaisi ja liikkumisen vapaus lisääntyisi!

Eikö se ole elämää ja varsinaista läsnäoloa, kun keho ja mieli ovat samassa paikassa arvostaen ja hyväksyen kaiken, mitä nousee tietoisuuteen?

On myös tutkittu, että herkkyys tuntea oman kehontuntemuksia lisää herkkyyttä tunnistaa omia tunteitaan. Heräämme eloon!