Montako kertaa olet tänään pysähtynyt aistimaan, miltä tuntuu? Jos on tuntunut hyvältä ja olet huomannut sen, oletko pysähtynyt niin, että aivosi ovat ehtineet rekisteröidä tuon tuntemuksen?
Aivojemme taipumus
Hassu juttu mutta aivomme pyrkivät ensisijaisesti etsimään, tallentamaan, varastoimaan ja muistamaan epämiellyttäviä kokemuksia sekä reagoimaan niihin. Aivojen pinta on kuin tarranauha negatiivisille kokemuksille mutta kuin teflonia positiivisille.
On siis tärkeää pysähtyä tuntemaan, rekisteröimään hyvältä tuntuvia kokemuksia.
On tutkittu, jos kolme kertaa päivässä pysähdyt 15 sekunniksi aistimaan hyvää oloa, se vaikuttaa aivojesi kykyyn varastoida enemmän hyvää.
Aistitko liikuntaa ?
Minä liikunta-alan ammattilaisena tietysti yhdistän tämän hyvänolon rekisteröinnin liikuntaan.
Mitäpä jos sen sijaan, että mietin, montako kilometriä juoksin, kävelin , miettisin, miltä se kävely tuntuu? Pysähtyisin suorituksen jälkeen aistimaan kehoani. Todella pysähtyisin ainakin 15 sekunniksi. Kuinka usein ryntäämmekään seuraavaan suoritukseen ja laitamme to do – listalle merkin ”tehty”.
Onko tarpeen mennä metsässä sykemittarin ohjaamana? Mitä jos antaisin kehon ohjata, miten lujaa menen ja milloin lopetan? Aika haastavaa, tämähän veisi huomioni omaan itseeni ja oppisin jotain itsestäni. Näin saisin myös (jos olo tuntuu hyvältä liikkuessa) pysyviä muutoksia aivojeni fyysiseen kudokseen, mikä vaikuttaa taas hyvinvointiini, toimintaani ja ihmissuhteisiini. Ei ihan pieniä asioita!
Aistimme ohjaavat – huomaatko sen ?
Viisi aistiamme (näkö- kuulo- haju- maku- ja tuntoaisti) ovat mahtavat auttajat, kun haluamme kokea hyvää.
Oletko ehtinyt aistimaan:
- miltä tuntuu satakielen laulu
- miltä tuntuu sypressin tuoksu
- miltä tuntuu, kun näet ensimmäisen valkovuokon
- miltä tuntuu kastaa varpaat veteen
- miltä tuntuu kesän ensimmäisen mansikan puraisu
Asioita, jotka eivät vaadi suuria satsauksia mutta pysähdynkö huomaaman ja aistimaan ne? Annanko niiden ilahduttaa mieltäni?
Haaste kesäksi
Mitä, jos tänä kesänä pysähtyisimme itsemme äärelle huomaamaan, mitä nämä erilaiset aistein tuomat viestit saavat aikaan kehossamme ja mielessämme? Viipyisimme tässä hyvän olon tunteessa sen hetken, että aivommekin ehtivät mukaan.
Ihanaa kesää, josta voimme tehdä suuren seikkailun ilman kalliitta lomamatkojakin. Ja jos sattuisit sellaiselle pääsemään, muistako pysähtyä tuntemaan, aistimaan?
