Kauniisti soiva instrumentti on hyvin viritetty. Kitaran kielet eivät ole liian kireät tai löysät, eivät liian paksut tai ohuet.
Mitä, jos hetken mietit kehoasi. Miltä lihaksesi tuntuvat verrattuna kitaran kieliin?
Itse ainakin tunnistan, että joissakin kohdissa ne ovat liian kireät, ylitreenatut ( esim. osa selkää), joissakin kohdissa löysät, alitreenatut (esim. pakarat).
Vatsa-pakarajumppa -auttaako se?
On hienoa, jos tunnistat tällaisia epätasapainoisia asioita itsessäsi. Usein tämän seurauksena lähdemme pontevasti vahvistamaan heikkoja kohtia ja venyttämään kireitä. En ole koskaan ymmärtänyt esim. ”vatsa- pakarajumppaa”, jollaisia tunteja tarjotaan. Mielestäni sen sijaan, että keskityn yhteen kohtaan, eristäen sen, minun täytyisi kokonaisvaltaisesti vahvistaa ja rentouttaa kehoani. Saada se toimimaan kokonaisuutena hyvin.
Miten se tapahtuu?
Minä tarjoan asiakkailleni mahdollisuutta vähintään kerran viikossa tulla LINJAAMAAN luut oikeaan asentoon, jolloin lihakset alkavat toimimaan tasapainoisemmin ja tehokkaammin.
Keskittymällä tuntemaan, mitä liike saa aikaan, voin säädellä paremmin treeniäni.
Aistimalla kehoa muutat liikuntaasi
Ajattelemisen sijaan kannustan ihmisiä AISITMAAN. Tämä on myös hyvin virkistävää aivoillemme, kun ne saavat keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.
Aistiminen auttaa minua valitsemaan itselleni oikeanlaista liikuntaa kunakin päivänä. Olen täysin vakuuttunut, että ei ole olemassa ”sohvaperunoita”. On vain ihmisiä, jotka ovat menettäneet taidon aistia kehoaan ja sen tarpeita. Sillä varmaa on, että keho kaipaa liikettä! Ajattele pientä lasta!
Toisena ääripäänä ovat nuo ylitreenatut suorittajat, jotka myös ovat menettäneet kontaktin aistia kehoaan. En ole ollenkaan vakuuttunut, että 60 kiloisen naisen tarvitsee tehdä jalkakyykkyjä 85 kiloa niskassa, kuten eilen illalla televisiossa eräs personal trainer teki.
Aistimalla, olemalla kontaktissa kehoon, tiedät, mikä määrä kuntoilua riittää virittämään kehosi ”soimaan” kauniisti ja tasapainoisesti?
Ravinto on tärkeä osa virittämistä
”Olet sitä, mitä syöt.” tuntuu joskus tylyltä mutta rehellisesti aistittuna, se on täysin totta. En usko alkuunkaan ulkopuolelta tulevien ruokaohjeiden tehoon. Minusta me itse olemme paras asiantuntija siihen, miten minun tulee syödä. Nykypäivä on pullollaan tietoa oikeasta ravinnosta, miksi siis länsimaissa olemme lihavampia kuin koskaan?
Itse olen hyvin heikkona makeaan, erityisesti suklaaseen. Yritän nykyään olla hyvin tietoinen, kun syön herkkuja. Aistia, miltä ne tuntuvat ja miten kehoni reagoi niihin. Mikä vaikutus suklaalla on, jos ahmin koko levyn. Jos teen niin, niin keskityn aistimaan oloani ja pyrin muistamaan sen seuraavalla kerralla, kun aloitan suklaalevyn. Todella usein syöminen pysähtyy muutamaan palaan. Muistan sen turvonneen ällö olon. Sitten kun taas joskus ”sorrun”, olen todella armollinen itselleni. Se on elämää, enkä edes haluaisi olla täydellinen!
Olet sitä, mitä ajattelet itsestäsi
Tärkeä osa kehon virittämistä on omat ajatukset. Tiesitkö, että aivot ja keho yhdistävät ajatuksen tunteeksi, samalla kehoon erittyy kemikaaleja. Hyvä ajatus muodostaa kemikaalia, joka saa meidät tuntemaan hyvää, negatiivinen ajatus saa tai vastakkaisen reaktion. Keho alkaa siis tuntea tavalla, jolla ajattelemme.
Seuraavan kerran, kun liikut, kiinnitä huomiota, mitä ajatuksia luot itsestäsi.
Miten suhtaudut itseesi silloin, kun suoritus ei ole sellainen kuin toivoisit, kun kehosi ei toimi niin kuin haluaisit?
Minä korostan tunneillani, että ne kohdat kehosta, jotka eivät ehkä tunnu tai eivät osaa toimia kuten pitäisi, ovat AARREKOHTIA. Niistä kannattaa olla iloinen. Sillä vain sen kautta voin kehittyä ja ajan myötä ne alkavat tuntumaan ja toimimaan.
Aisti ja anna itsellesi mahdollisuus muutokseen, jos sellaista kaipaat.
Ole hetki paikallaan, rauhoitu tuntemaan oma hengitys. Muista se on ”hyvä hengitys” juuri sellaisenaan. Mieti, onko jotain minkä toivoisit kehossasi olevan toisin? Mitä selkeämpi ja rajatumpi se on, sen parempi. Jätä tämä alitajuntaasi toiveena, että se voisi muuttua.
Sitten vaan virittämään kehoa herkkyydellä, lempeydellä ja lujuudella! Muistetaan myös kiittää kehoa, että se palvelee meitä!
